Näin se on mennyt tää päivä, ihanalla fiiliksellä on saanut mennä. Kyllä mä tänään ihmettelin, kun Suokkaan Mikko tunnisti mut vielä, vaikka siitä mun lukioajastani on jo reilusti yli kymmenen vuotta aikaa! Ihan kuin olisimme aina tunteneet toisemme ja olleet ystäviä, se kyllä oli sellainen juttu, minkä tajuaminen kesti kauan! Pikavuoron Jari ja Sirolan Jari tuli kans päivän aikana nähtyä, siinäkin oli mahtavuus ihan täydellinen! Mutta tää, että joku tunnistaa mut näin spontaanisti ja vielä rennosti morjestaen kuten Mikko tänään, onhan se ihan huippumahtavaa!